|
Tervetuloa minunkin puolestani tänne Willa Maciin ja ja vaalistarttiini. Monet teistä olivat täällä 4 vuotta sitten, aloitellessani silloista kamppanjaani. Menestykseni vaaleissa olisi voinut olla parempikin, mutta silloin Marja Tiuran mahtava äänimäärä söi muiden naisten kuin Irja Tulosen äänimäärtä ja niinpä jäin rannalle ruikuttamaan. Silloin päätin etten enää lähde, olinhan jo kannatukseni mittauttanut kaksi kertaa.
Olosuhteet muuttuvat, Kokoomukselle ei näyttänyt tulevan Irja Tulosen paikkaa täyttämään ketään suuriin ikäluokkiin kuuluvaa tai ylipäätään jo jonkin verran tunnettavuutta olevaa naista. Ja luettuani Sauli Niinistön kirjan, jossa hän kertoi päässeensä vasta 3.yrittämällä eduskuntaan, ajattelin, miksen sitten minäkin. Eli kolmas kerta toden sanoo.
Oma arvomaailmani on pysynyt nuoruudesta lähtien samana. Kotoa opin rehellisyyden, toisten ihmisten huomioonottamisen,isänmaallisuuden, toisesta välittämisen ja oikeudenmukaisuuden tärkeyden .
Vaaliteemani pohjautuvat tietysti arvomaailmaani ja kulkeneet mukanani jo vuosia. Kokoomuspuolueen perustavassa kokouksessa Helsingissä 9.12 1918 hyväksyttiin ohjelma, josta löytyy nykyaikaan siirrettynä samoja asioita: Siellä puhutaan rakkaudesta työntekoon, naisen ja miehen yhdenvertaisuudesta, kansan ja varsinkin lasten ja nuorten kasvattamisesta ja sivistämisestä, työväen aseman parantamisesta.
Eli juuri niitä asioita, joita minäkin pidän tärkeinä.
Kokoomus on yleispuolue, sen kannattajia on köyhästä rikkaaseen ja duunarista huippujohtajaan ja kaikkea siltä välillä. Arvopuolueena se pyrkii yhteiseen hyvään. Se esimerkiksi tarkoittaa sitä, että avun tarpeessa olevista ja syrjäytyneistä huolehditaan, mutta ei pidä unohtaa niitä, jotka tämän huolenpidon rahoittavat ja ylläpitävät.
Tästä päästäänkin sujuvasti teemaani hyvinvointikakkuun.. Kakkuhan on ensin leivottava, ennen kuin sitä voidaan jakaa. Mitä parempi työllisyys, sen suurempi kakku. Ilman kannattavaa yritystoimintaa ei voi olla jatkuvaa korkeaa työllisyyttä. Niinistön sanoma presidentinvaaleissa oli hyvä - kaikki työ on arvokasta ja vastakkainasettelun aika on ohi.. Yrittäjä ja elinkeinoelämä tarvitsee työntekijänsä, muuta työntekijä yhtälailla tarvitsee työnantajaa, jolta saa palkan. Molemmat tarvitsevat toisiaan ja toistensa kunnioituksen.
Oikeiden pysyvien työpaikkojen syntyminen on paras lääke työttömyyteen. Totta kai tarvitaan edelleen määräaikaisia työsuhteita, äitiys- ja isyyslomasijaisia, sapattilomasijaisia, sairaslomasijaisia, kiireapulaisia. Hämmästyttää vain, että yksityissektorin työnantajia syyllistetään tästäkin asiasta, vaikka todellinen väärinkäyttäjä määräaikaisten käytössä on valtio ja hyvänä kakkosen kunnat.
Yrityksen tärkein voimavara on työhönsä hyvin koulutettu, motivoitunut työntekijä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen takaa työnantajalle paremmin jaksavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön. Samassa veneessä ollaan.
Työelämään liittyvät asiat on Suomessa viime aikoina sovittu ns. kolmikannassa. Se on tuonut tiettyä rauhaa työmarkkinoille, mutta kaikki eivät ole siihen tyytyväisiä. Antti Piippo eräässä tilaisuudessa sanoi: murskatkaa kolmikanta.Jos kolmikanta jatkuu, niin kuin kyllä toivon, nostaisin esiin kolmikannan kehittämisessä esiin, että naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa alettaisiin tosissaan valmistella. Matalapalkkaisten koulutettujen usein hoitoalalla työskentelevien palkkaukseen on pakko puuttua seuraavalla hallituskaudella. Ei voi olla oikein, että koneen napin painaminen antaa parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitaminen.
Valtion on tultava vastaan tässä asiassa maksamalla lisää valtionosuutta tai jollain muulla keinolla huolehdittava, että kuntasektorille syntyy sellainen palkkaratkaisut , että keskimääräistä suuremmat palkankorotukset tulevat näille naisvaltaisille aloille. Kuntatalous ei kuitenkaan kestä, jos palkat nousevat oikeudenmukaiselle tasolle eikä valtiolta heru rahaa.
Kolmikannassa pitäisi myös sopia perhevapaiden oikeudenmukaisemmasta kustannusjaosta. Nyt kustannukset kaatuvat pääosin naisvaltaisille aloille. Vaikka yhteiskuntaa aivan liian usein itketään apuun, niin tässä olisi mielestäni yksi asia, jonka valtiovallan tulisi rahoittaa .
Hyvät kuulijat, miten kakkua jaetaan.
Terveys on meille kaikille tärkeä asia.
Bruttokansantuotteesta terveydenhoito vie 7,5%, joka on noin 2% vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Ero johtuu pääosin matalista palkoista hoitoalalla, mutta myös hyvistä käytännöistä.
Yhä vaikeimpiin sairauksiin löydetään uusia hoitomuotoja, yhä parempia, mutta kalliimpia lääkkeitä kehitetään, teknologia kehittyy. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, sama potilas saattaa ehtiä kokea useamman syövän tai muun vaikean sairauden, johon ennen kuoltiin. Hoidettavien määrä siis lisääntyy. Meidän on pystyttävä huolehtimaan, että sairastunut ihminen saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti. Hoitotakuu on auttanut tässä asiassa, mutta ongelmia on. Me tarvitsemme julkisen ja yksityisen terveydenhuollon joustavaa yhteistoimintaa. Kelan taksat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden hoidosta on saatava seuraavan hallituskauden aikana ajantasaisiksi. Jos tätä ei tehdä, hoitotakuu jää vain haaveeksi, varsinkin hampaiden osalta.
Arvoisat kuulijat
Koukkuniemi nousi otsikoihin viime vuonna koko maassa. Vanhukset tulevat laitoksiin huomattavasti huonokuntoisimpina kuin aiemmin, ja sitä ei oltu sisäistetty kunnolla. Ja vaikka asia ei ollut kunniaksi meille tamperelaisille päättäjille , oli se hyvä että asia nousi otsikoihin. Nyt vanhustenhoitoon kiinnitetään huomiota kaikkialla Suomessa. Hyviä hoitokäytäntöjä vaihdetaan, etsitään syitä, miksi jossain pystytään parempaan hoitoon kuin muualla ja hoitohenkilökunnan riittävyyteen kiinnitetään huomiota.
Vanhustenhoidon tulee lähteä vanhuksen omista lähtökohdista, omista toiveista. Vallitseva suuntaus kotihoitoon on hyvä, haluaahan suurin osa asua omassa kodissa. Mutta myös vanhainkotipaikkoja on oltava riittävästi.
Vanhukset tuntevat olonsa helposti yksinäiseksi kotihoidossa, mutta myös laitoshoidossa, Yhtä lailla koetaan turvattomuutta molemmissa paikoissa. Siksi hoitohenkilökunnan riittävyys, pysyvyys, tiedot ja taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvässä hoidossa. Tuttu ja turvallinen hoitaja poistaa turvattomuuden tunnetta. Ja kyllä peräänkuulutan myös aikuisten lasten rakkautta vanhempiinsa ja halua avustaa heitä, silloin kuin se omalta työltä ja perheeltä on mahdollista. Olemme omille vanhemmillemme paljosta velkaa.
Seuraava kakunpala on lapset ja nuoret
Vaikka vanhusten huolto tulee viemään yhä enempi resursseja, ei pidä unohtaa, että lapsiperheet kasvattavat uusia veronmaksajia ja ketkäs muut meistä huolehtivat kun vanhenemme.. Lapsiperheiden tukeminen luo pohjaa tulevaisuudelle.
Turvallinen koti luo perustan nuoren kasvulle.
Omat lapset ovat perustaneet jo omat perheet. Minulla on nyt neljä alle 3-vuotiasta lastenlasta, nuorin on Anni, 3kk, vanhin Matias ensi kuussa 3 v. Heitä katsellessa muistuu hyvin lapsiperheen ilot ja surut.
Lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen saadaan tulevaisuudessa monin verroin takaisin. Vanhempia on tuettava kasvatusvastuussa ja pienten lasten hoitomuodon valinta lähtee perheen omista tarpeista. Ongelmien kolkuttaessa ovella yhteiskunnan on oltava valmiina antamaan apua.
Lapsiperheiden palveluissa tulee korostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista ongelmiin puuttumista.
Perusvastuu lapsesta kuuluu luonnollisesti aina vanhemmille. Rakkaus ja välittäminen tuovat turvallisuuden tunteen, joka luo lapsen ja nuoren kehitykselle vahvan perustan.
Seuraava kakunsiivu on koulutus.. Investointi koulutukseen on investointi tulevaisuuteen. Hyvä perusopetus tukiopetuksineen estää tehokkaasti yksilön syrjäytymisen. Koulun ja kodin vuoropuhelu auttaa lasta selviytymään hankalistakin tilanteista. Koulu voi näin tukea perheen kasvatusvastuuta. Korkeatasoinen koulutus kaikilla asteilla on Suomen keino pysyä kehityksen kärjessä.. Hyvä koulutus tuottaa osaavia ja innostuneita henkilöitä työelämään ja innokkaita opiskelijoita yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Koulutuksen hyvällä suunnittelulla tulee varmistaa, ettemme kouluta nuoria aloille, josta he eivät voi saada koulutustaan vastaavaa työtä. Kun vielä varmistetaan, että kouluista valmistuu käsistään taitavia ihmisiä, Suomi ja suomalaiset voivat hyvin jatkossakin.
Terve talous turvaa parhaiten hyvinvointipalvelut. Sen avulla saadaan muhkeimmat kakunsiivut. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että raha on kuitenkin vain apuväline palvelujen tuottamisessa. Tärkeintä on ihminen.
|
