Riitan palsta


Takaisin

Päiväys: 02.11.2008

Viikko vaalien jälkeen

Vaalit tulivat ja menivät, pikkuhiljaa alkaa olla jälkipuinnin aikaa.
Kokoomus tuli, näki ja voitti lähes kaikkialla muualla kuin Tampereella.

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana petyin yhden paikan menetykseen. Minun olisi kaiketi pitänyt tämän kahden vuoden aikana pystyä tuomaan enemmän oman valtuustoryhmäni saavutuksia esiin. Sensijaan painotin enemmän XL-n ja nimenomaan vihreiden hyvää yhteistyökykyä ja yhteisesti vietyja asioita. Toisaalta sydämestäni näin halusin tehdäkin. Demarit löivät vihreitä kuin vierasta sikaa, Demareista puolestaan oli tullut niin vihreitä niin vihreitä, että pahaa teki. Kuinka voi takkiaan kääntää niin sujuvasti ja niin nopeasti, eikö yhtään hävetä.

Äänestäjät näyttivät ymmärtäneen, mistä oli kyse. Se, etteivät demarit menettäneet 4.paikkaa ei ollut todellakaan kaukana. Äänten keskittäminen Hanna Tainiolle ikäänkuin osoittamaan hänen ylivertaisuuttaan sai aikamoisen kolauksen, kun äänikuningater Marjatta Stenius-Kaukonen purjehti täysillä ohitse.

Viimeinen valtuustoon sisäänpäässyt demari sai 285 ääntä. 19 kokoomuslaisen lisäksi 13 muuta kokoomuslaista sai häntä enemmän ääniä. Demarien logiikan mukaan kansa on puhunut ja demareita pääsi liikaa valtuustoon.

Jos Tampereen tilannetta nopeasti analysoisi, niin edellisten kunnallisvaalien suursuosikit Marja Tiura ja Päivi Sillanaukee puuttuivat listalta, Asseri Nybergin poismeno oli kokoomukselle suuri menetys. Tuija Flinck, Tiia Veko Seppo Mäkinen ja Seppo Rantanen tekivät myös ison loven äänestäjäkuntaan. Jos jotain hyvää on tästä löydettävissä on se, että tilaa tuli nuorille hyville ehdokkaille ja ryhmämme nuortui silmiinpistävästi.

Vihreät lisäsivät kannatustaan, ja uskon että heitä uskalsi nyt äänestää sellaiset porvarilliset vihreät, jotka ennen pelkäsivät vanhan stalinisen varjon liikaa ohjaavan toimintaa. XL oli antanut vihreille tukevan selkänojan, he olivat luotettavia.

Valtuustoryhmämme puheenjohtajisto ja Aluejärjestön puheenjohtajisto eivät ilmeiseti osanneet tuoda vahvuuksiamme riittävän hyvin esiin.

Nostaisin vielä yhden mielestäni varsin merkittävän asian esiin. Naapurikunnissa, jonne tonttien puutteessa omakotia halunneet lapsiperheet ovat muuttaneet, kokoomus jyräsi leveällä rintamalla.
Tampereelta lähtee siis melko varakkaita lapsiperheitä ja tilalle tulee maakunnasta työtä ja onneaan etsimään myös sellaisia henkilöitä, jotka valitettavan usein helposti päätyvät toimeentuloluukulle. Heillä saattaa olla tuo väärä käsitys, että vain rahaa jakamalla asiat saadaan kuntoon. He eivät ensisijaisesti äänestä
kokoomusta, joka haluaa myös yksilön omaa panosta toimeentuloonsa.

Yhtä kaikki äänestäjät ovat puhuneet, tästä jatketaan.